keskiviikko 18. marraskuuta 2015

NELJÄS VIIKKO

Apua, mihin kaikki aika on mennyt?
Vaihtojakson alussa ajattelin että kuukaudessa ehtii tehdä ja nähdä paljon mutta tässä sitä nyt ollaan, 26 päivää Irlannissa asuneena voin sanoa että vaikka ollaankin nähty vaikka mitä, jäi monta juttua seuraavaan kertaan.. Kuten Giants Causeways! Eipä siinä mitään, ei muuta kun säästöpossu käyttöön seuraavaa reissua varten ;)



Kuluneella viikolla en oo työskennellyt Crechen puolella lainkaan, vaan oon ollut Pre-schoolissa ja Vocational Educationissa mikä on hyvä juttu, sillä nyt vasta oon saanut "oikean" käsityksen näkövammaisten kuntoutuksesta ja heidän kanssaan työskentelystä eri ikäryhmissä. Siis siitä mitä tänne tulinkin tekemään.


Mitä olen sitten tähän mennessä oppinut?
- Toimimaan sokean ja näkövammaisen lapsen kanssa ja käyttämään kaikennäköisiä lasten apuvälineitä
- kartoittamaan näköä, siis ottamaan selvää siitä, mitä lapsi näkee
- opastamaan sokeaa (siihen vaaditaan erillinen koulutus, älä ohjaa sokeaa ilman tätä osaamista!)
- no, oppimisesta en tiedä, mutta olen tutustunut braille-kirjoitukseen ja brailleriin
- asioita, jotka helpottavat näkövammaisen näkemistä ja tilan hahmottamista (korkeat kontrastit, kirkkaat värit...)
- työskentelemään näkövammaisen kanssa monessa ikäluokassa. Tällä hetkellä kokemukseni sisältää kaikkea alle yksivuotiaasta yli kaksikymmentävuotiaaseen
- ammattisanastoa englanniksi... Huh! Samoin monet lastenlaulut sujuvat nyt myös englanniksi :D
- sen lisäksi, että olen oppinut työskentelemään näkövammaisen kanssa, on harjoittelun aikana tullut vastaan muitakin vammoja, kuten kehitysvammaa. Näidenkin "kohderyhmien" (???) kanssa olen oppinut työskentelemään.
- tunnistamaan näkövammaisuuden lisäksi muita haasteita
- keksimään luovia keinoja tehdäkseni asiakkaiden arjesta mukavampaa

En tiedä kuulostaako se siltä, että olisin oppinut paljon, mutta kyllä nyt on paljon varmempi olo tämän aihepiirin suhteen. Sunnuntaina lähtö kotiin <3



X, M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti